TATAN COVID-19

Nda ñayiví ja kee ji positivo nuu COVID-19 de sanaa kuu kundo’o xeen ji kue’e kuu ni’in ji nda terapia (nda tatan) ja kutatan nuu kue’e COVID-19. Nda tatan ya’a kuu sa’a ji ja ma kundo’o xeen ní kue’e ja ma ki’in ní hospital ji ma kuu ní ja siki COVID-19. Ñama ka’an ní jín ñayiví ja satatan ní tú ni kee positivo ní nuu prueba ní de kuu ní in ñayiví ja ndo’o yika chi kanuu ja ñama kije’e ní kutatan ní tágua sa’a tatan. Ñayiví ja satatan ji ní kachi ji na tatan COVID-19 kuu ja va’a ka ja kuatiñu ní.

Nda tiñu ja satatan/ji tatan COVID-19 nduu kuu ji in tatan ja chituu kue’e. Jiniñu’un ja nda ñayiví kani ji vacuna maa ji de sa’a ji inka tiñu ja chituu kue’e COVID-19.

Naguá kuu nda tatan Anticuerpo Monoclonal

Nda anticuerpo kuu nda proteína ja tava yiki kuñu in ñayiví tágua ka’ni virus ja sa’a kue’e COVID-19. Nda antiecuerpo ja sa’a ini in laboratorio satiñu ji tanu in anticuerpo ja tava yiki kuñu ní tágua sukua ma kivi kua’a virus ini yiki kuñu ní. Nani ji anticuerpo monoclonal. Tú sanaa kuu ní in ñayiví ja kuu kundo’o xeen kue’e COVID-19 de ni kee positivo nuu prueba COVID-19 ní axi ni iyo ñati ní nuu in ñayiví ja ndo’o ji kue’e ya’a, sanaa kuu kani ini ní tú kuatiñu ní nda tatan anticuerpo monoclonal (mAb). Kuu ni’in ní nda tatan mAb (bebtelovimab) ja ka’ni COVID-19 nduu na sa’a nasaa kuiya ní, tú ndo’o ní inka kue’e axi ndesaa kivi ni ndo’o ní nda kue’e ya’a.

Naguá kuu in Profilaxis Pre-Exposición nuu kue’e COVID-19

Profilaxis Pre-Exposición (PrEP) kuu in tatan ja ni sa’a tágua ma kua’a tu’un ja kivi virus ini nda célula in ñayiví. Tatan Evushels nduu kuu ji tanu inka tatan anticuerpo monoclonal, kuu ji in anticuerpo ja na’án satiñu de ni je’e tu’un ja kuatiñu ji tágua ma kundo’o axi tágua koto in ñayiví nuu kue’e COVID-19. Evusheld nduu kuu ji in tatan ja kutatan in ñayiví nuu nda kue’e ja sa’a COVID-19 de nduu je’e nuu in ñayiví ja ndo’o COVID-19; je’e tatan ya’a nuu in ñayiví tágua ma kundo’o ji kue’e tú sanaa ni jikuta’an ji jín kue’e ya’a ichi nuu.

Naguá kuu nda Antiviral Oral

Nda tatan antiviral oral chindeé ji ní ja kundeé ní nuu kue’e COVID-19 chi sa’a ji ja virus SARS-CoV-2 (virus ja sa’a kue’e COVID-19) ma kaya nuu yiki kuñu ní, tu jaku ka virus kivi ini yiki kuñu ní va’a ka satiñu yiki kuñu ní. Tú kutatan ní tatan ya’a, ma kundo’o xeen ní kue’e axi ma xni’in kue’e ní de ma ki’in ní hospital. Nda tatan antivital kue’e COVID-19 iyo ji ja kuu kuetiñu nda ñayiví ja nduu ndo’o xeen ji kue’e, ja nduu yi’i ji ini in hospital, ja ni xtuu kue’e ji nuu u’un kivi axi jaku ka ji ja sanaa kuu kundo’o xeen ji kue’e.

Nagua kuu nda antiviral Intravenoso (IV)

Remdesivir (vachi nuu yu’u Inglés) kuu in tatan antiviral ja Food and Drug Administration (FDA, Ve’e nuu jito tatan ji ja yaji yo) ni kachi ja kuu kuatiñu yo de tatan ya’a nduu skutenuu Washington State Departement of Health (WADOH, Ve’e nuu jito ja Sa’a tatan Ñuu Washington). Ja sa’a ji ja nduu je’e ji tu’un ja nakaya (kukua’a) virus ya’a. Remdesivir kuu in tatan ja chi’in nuu tuchi nuñi (vía intavenosa), ja nani ji infusión IV.

Remdesivir kuu in tatan ja kuu kuetiñu nda ñayiví ña’nu ji nda suchí luli ja nduu yi’i ji hospital ja kuu kundo’o xeen ji kue’e COVID-19. Kivi 25 yoo abril kuiya 2022, FDA ni kachi ja kuu katiñu tatan ya’a jín nda suchí luli ja iyo vi’i ka 28 kivi ja ni kaku ji de vee ji vese 3 kg (ñati 6.6 libra) ji ja sanaa kuu kundo’o xeen ji in kue’e, remdesivir kuu ja xinañu’un tatan ja FDA kachi ja kuu kuatiñu nda suchí luli ncha’a koo ji 12 kuiya.

Kanuu ja ñama kani tatan Remdesivir de jiniñu’un ja ma ya’a 7 kivi ichi nuu ja ni jikta’an jín kue’e, siki ñukua kuu ja nda ñayiví ja ni xtuu kue’e ji axi ja ni kee positivo ji nuu prueba COVID-19 jiniñu’un ja ñama ka’an ji jín ñayiví ja satatan. Uni jichi kani tatan ya’a infusió IV nuu tuchi niñi, in jichi ja kivi nuu uni kivi.

Ma sú ndi’i nuu satatan kuu nuu kani tatan remdesivir – siki ñukua kuu ja nda ñayiví kanuu ja ka’an ji jín ñayiví ja satatan ji tágua kuni ji tú kuu kani tatan ya’a ji.

Remdesivir suni jatiñu ji tágua kutatan nda ñayiví ja yi’i ji hospital siki ja ndo’o ji in kue’e xeen COVID-19. Tú yi’i ní hospital siki ja ndo’o ní COVID-19, nda ñayiví ja satatan ji ní kachi de tú kuu ni’in ní tatan remdesivir axi inka ka tatan.

Nda tu’un jikatu’un ka

Nasa chindeée nda mAbs nuu in ñayiví ja ndo’o COVID-19

Nda tatan MAb ja ni kachi U.S. Food and Drug Administration (FDA, Ve’e nuu jito tatan ji ja yaji yo ja iyo nuu ñuu Estados Unidos) ja kuu kuatiñu yo kuu chindeé nuu nda ñayiví ja kuu kundo’o xeen ji kue’e (iyo nuu yu’u Inglés ji Español) tágua:

  • Ma ki’in ji hospital
  • Ñama ka nduva’a ji nuu kue’e COVID-19
Na ñayiví kuu ja kuu ni’in tatan mAb

Tatan MAb kuu kuatiñu nda ñayiví ja:

  • Ni kee positivo ji nuu kue’e COVID-19
  • Ni xtuu kue’e ji ñati 10 kivi axi kua’a ka de nduu ni ndo’o xeen ji kue’e
  • Kuu ji in ñayiví ja kuu kundo’o xeen kue’e
A kuu kani sa vacuna COVID saán tú ja ni ni’in sa in tatan anticuerpo monoclonal

Tú ja ni ni’in ní in tatan anticuerpo (nda tatan anticuerpo monoclonal axi plasma in ñayiví ja ku’u) nda kivi ichi nuu ja ni ndo’o ni COVID-19, kuu ni’in ní in vacuna COVID-19 naani kivi ichi nuu ja ni sínu ní tatan ya’a. Tú ni ni’in ní nda tatan nda anticuerpo ya’a nduka jiniñu’un ja kundetu ní 90 tágua ni’in ní in vacuna.

Tú iyo tu’un jikatu’un ní siki nda tatan anticuerpo, ka’an ní jín ñayiví ja satatan ji ní.

Nasa kuu ste’en sa ja ni ni’in sa nda tatan anticuerpo monoclonal

Ñayiví ja ni taji tatan mAb nuu ní taji de in tutu nuu kachi na kivi kuu ja ni ni’in ní tatan ya’a.

Na ñayiví kuu ja kuu ni’in nda antiviral oral

Paxlovid: Nda ñayiví ña’nu ji nda suchí luli (ja iyo ji vi’i ka 12 kuiya ja vee ji vese 88 libra/40 kg) ja kuu kundo’o xeen ji kue’e COVID-19, ja ki’in ji hospital axi ja kuu ji.

Molnupiravir: Nda ñayiví ña’nu ja kuu kundo’o xeen ji kue’e COVID-19, ja ki’in ji hospital axi ja kuu ji, ji nda ñayiví ja ma kuu ni’in ji tatan COVID-19 ja kachi Food and Drug Administration (FDA, Ve’e nuu jito tatan ji ja yaji yo) ja kuu kuatiñu yo siki ja nduu iyo ñati nuu ndee ji axi siki ja sukua kachi médico ji.

A chunaa Medicaid/Children's Health Insurance Program (CHIP) nuu tatan ya’a

Saa. Medicaid/Children's Health Insurance Program (CHIP, Programa Seguro Médico nda Suchí luli)  chunaa nuu ndi’i tatan ya’a (vachi nuu yu’u Inglés) ja jetiñu jín nda tatan mAb. Inuu ní kuu ya’vi ja chunaa ya’a ji ja chunaa nuu in ñayiví ja satatan. Nuu ñati ndi’i nda mAb, gobierno federal kuu tee ja chunaa nuu nda tatan ya’a.

Tú nduu na seguro sa, a kuu ni’in sa tatan COVID-19 ya’a

Nda terapia COVID-19 ja jéen gobierno federal nduu kuya’vi nuu nda ñayiví. Vese saa, nda ñayiví ja kani ji tatan ya’a kuu ke’en ji xu’un siki tiñu ja sa’a ji axi siki ndatiñu ja jatiñu ji de Seguro ní kuu ja chunaa nuu ji, suni kuu chunaa nda ñayiví ja kutatan axi nda programa federal. Tágua kuni ní tú kanuu ja chunaa ní nuu in tatan ja kuetiñu ní, ka’an ní jín ñayiví ja satatan ji ní.

A kuu kutatan nda ñayiví ja vaji inka ñuu tatan COVID-19 tú nduu na tutu ji

Nda ñayiví ja nduu na tutu ji kuu ni’in ji Alien Emergency Medical Program (Programa Médico ja kuu kuatiñu nda ñayiví ja vaji inka ñuu) (vachi nuu yu’u inglés) tágua chunaa nuu tatan ji ta:

  • Kutatan ñama ji de kivi ji nuu tatan COVID-19. 
  • Sa’a ji in prueba nuu nda consultorio, nda clínica, axi nuu telesalud.
  • Sa’a nda tiñuja kanuu sa’a. Nda ñayiví ja ni kee positivo ji nuu prueba COVID-19 kuu kinde’e ji in medico ndi’i jichi ja jiniñu’un ki’in ji de ni’in ji tatan ja jiniñu’un ji

Nasa ni’in sa AEM

Nda ñayiví ja iyo ji 19 nde 64 kuiya:

Nda ñayiví ja iyo vi’i ka 65 kuiya, nda ja kuaá, nda ja nduu kuu kaka axi nda ja jiniñu’un tatan nuu kua’a tuni kuiya:

  • Nuu internet: Kivi ní nuu  Washington Connection (iyo nuu yu’u Inglés ji Español)
  • Nuu yokaa: Ka’an ní nuu 1-877-501-2233

Ndukú ni tatan COVID-19

Programa  Test to Treat (prueba ja kuu sa’a)  (vachi nuu yu’u Inglés) kuu sa’a ji ja ñama ka ji ja nduu vijin ni’in yo nda tatan COVID-19. Tú ni kee negativo nuu prueba ní, kuu kinde’e ní in ñayiví ja satatan (va’a ni nuu iyo de axi nuu telesalud), de tú ni kaji de ní, kuu ni’in ní in receta tatan antiviral oral de sa’a de ja ni’in ní tatan ja yoso nuu receta ní nuu in nuu.

kunde’e ní nuu Nandukú Test to Treat axi ka’an ní nuu  1-800-232-0233 (TTY 1-888-720-7489) tágua ni’in ní ja chindeé nuu ní nuu yu’u Inglés, Español ji vi’i ka 150 yu’u. Kuu ka’an ní nde 8 am nde sava jakua hora ET, nuu 7 kivi ja semana, de chindeé de ja ni’in ní in ja iyo ñayi nuu ndee ní.

Ndatiñu ja kuu kuetiñu nda ñayiví ja nduu na seguro

Nda ñayiví ja nduu na seguro ji de jiniñu’un ji tatan COVID-19 axi inka tatan ja jiniñu’un ji kuu:

Nda ñayiví ja nduu na seguro ji kuu ndukú ji nda clínica ja yi’i nuu Federally Qualified Health Centers (FQHC, Nda ve’e satatan ja ni kaji ja satatan ini ñuu): 

A jiniñu’un ní ja chindeé nuu ní tágua ndani’in ní tatan, ka’an ní nuu 1-800-232-0233 (TTY 888-720-7489) tágua ndani’in ní página Test to Treat (vachi nuu yu’u Inglés).

Inka ka tu’un ja kuu kuetiñu

Yokaa COVID-19 ja iyo ini ñuu iyo ji tágua xndikoo ji tu’un ja jikatu’un ní. Kuu ndani’in ní tu’un siki yokaa ya’a nuu kachi Ka’an ní jín nda sa.

Tágua ni’in ní ka tu’un siki tatan COVID-19, kunde’e ní nuu página tatan COVID-19 Centers for Disease Control and Prevention (CDC, Ve’e nuu jito ji jekani nda kue’e).